Koko kevään puhututtanut hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi sai perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen uuden suunnan. Sinällään tarpeellista uudistusta lähdettiin viemään hallituksen taholta alunperinkin liian kiireisesti ja kuuntelematta yliopistoyhteisön ääntä. Esitykseen olikin jäänyt useita perustuslain kanssa ristiriidassa olevia kohtia. Näihin valiokunta puuttui lausunnossaan. Sivistysvaliokunta käsittelee esitystä seuraavaksi ja laista mitä ilmeisimmin päätetään vielä ennen juhannusta.

Juuri julkistettu lausunto korostaa huomattavasti paremmin perustuslain takaamaa yliopistojen autonomian merkitystä kuin mitä hallituksen esitys.  Julkisoikeudellisia ja säätiöyliopistoja tulee arvioida samojen perusteiden mukaan. Perustuslakivaliokunta päätyi esittämään, että yliopistolaki voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, mikäli itsehallinnon kanssa olevat ristiriidat poistetaan. Samoin säätiöyliopistolta vaaditaan tarkempaa määritystä mm. rehtorin tehtävistä sekä hallituksen kokoonpanon osalta. Hallituksen kokoonpanossa haluttiin turvata nimenomaan yliopistoyhteisön osuutta ja mahdollisuutta itse päättää jäsenien lukumäärästä ja ulkopuolisten ja yliopistoyhteisön sisältä tulevien suhteesta. 

Lakiehdotuksen mukaan hallituksiin olisi pitänyt valita ulkopuolisia jäseniä puolet, puheenjohtaja mukaan lukien. Lausunnossa todetaan, etteivät esitykset, joiden mukaan yliopistojen hallitusten enemmistön täytyy koostua yliopistoyhteisön ulkopuolisista jäsenistä, ole hyväksyttävissä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunnan mukaan lailla voidaan kuitenkin turvata yksityisille tahoille hallituksessa enintään tietty vähemmistöedustus kuten kaksi jäsentä seitsemästä.

Toinen ongelmakohta koski henkilöstön työsuhteita. Valiokunta totesi, ettei henkilöstön siirtäminen virkasuhteista työsuhteisiin ole perustuslain vastaista. Valiokunta kuitenkin totesi, että virkasuhteiden muuttamisella työsuhteiksi on "valtiosääntöisiä ulottuvuuksia".  Työsuhteessa ei palvelussuhdetta päätettäessä sovelleta valtion virkamieslaissa säädettyä jatkuvuusperiaatetta.

Valiokunta ihmetteli lausunnossaan myös säätiöyliopistojen käsittelyä. Säätiöyliopistoja on ryhdytty toteuttamaan ennen kuin niille on luotu perustuslain edellyttämä säädöspohja yliopistolakia uudistamalla. Tilanne on nyt se, että säätiöyliopistojen säädekirjat on allekirjoitettu, hallitukset valittu ja Aalto-yliopiston rehtorikin on jo ehtinyt aloittaa. Kuitenkin ennen kuin varsinaista perustuslaillisuutta on selvitetty ja lakia luotu. Yliopistolakia tulisi siis tarkentaa huomattavasti säätiöyliopistojen osalta, tai vaihtoehtoisesti säätää säätiöyliopistoja varten oma laki.

Yliopistojen taloudelliseen itsehallintoon liittyviä asiat herättivät myös valiokunnassa huomion. Säännös näyttää sanamuotonsa perusteella antavan opetusministeriölle rajoituksettoman mahdollisuuden viime kädessä päättää yliopiston toiminnan kannalta keskeisistä kysymyksistä. Tällaisena se ei sovi hyvin yhteen yliopiston itsehallinnon kanssa.

Perustuslakivaliokunta käsitteli esityksen perustuslaillisuutta, eikä siis ottanut kantaa kaikkiin keskustelua herättäneisiin kohtiin.  Oleellista kuitenkin oli, että perustuslakivaliokunta antoi voimakkaan viestin sivistysvaliokunnalle välttämättömien muutosten tarpeellisuudesta.

Tuula Peltonen