Eduskunta vietti viime viikolla istuntotaukoa. Itselleni viikko oli kaikkea muuta kuin taukoa työstä. Se on etuutena meillä edustajilla, jotka kuulumme Pohjoismaiden neuvostoon. Pohjoismaiden neuvoston istunto pidettiin Helsingissä, eduskuntatalossa 27.-29.10.

Istunnossa käydyt keskustelut painottuivat hyvin pitkälle Islannin vakavan talouskriisin puimiseen. Tästä uutisoi myös media näyttävästi kokouksen osalta. Yhteisymmärrys ja tahto Islannin tilanteen selvittämiseksi Pohjoismaiden voimin oli luja. Istunnossa käydyt puheenvuorot todistivat tätä halua eri maiden osanottajilta aina pääministereistä kansanedustajiin ja puolueiden puheenjohtajiin.

Samoihin aikoihin myös puhemies Niinistö tuli ulos idealla, että Suomeen tulisi perustaa ns. asuntoroskapankki, joka turvaisi suurien asuntolainojen paineessa olevia kansalaisia pankkivakauden järkkyessä. Mielestäni tämä on Niinistöltä nerokas idea ja osoittaa samalla sen, että valtiovarainministeri Katainen tai pääministeri Vanhanen ovat omissa toimissaan kovin kyvyttömiä ja hitaita reagoimaan maailman tilanteisiin. Heidän olisikin nyt hyvä ottaa Niinistön vinkistä vaarin, kun ei kerran omia parempiakaan ideoita näytä syntyvän.

Pohjoismaiden neuvoston istunnossa käsiteltiin toki muitakin asioita. Itse kysyin yhteistyöministereiden kyselytunnilla Pohjoismaiden yhteistyöstä homekoulujen korjaamisen aloittamiseksi. Sisäilmaongelmat kun vaivaavat yhtä lailla myös muita Pohjoismaita kuin vaan Suomea. Ministeri Jan Vapaavuori vastasi hyvin ympäripyöreästi, että ainakin tutkimussaralla on luvassa yhteistyötä. Voi kun se riittäisi, herra ministeri, olisi hänelle voinut todeta.

Valoisia asioita neuvoston istunnossa olivat terveydelle vaarallisten transrasvojen kiellon eteenpäin viemisen hyväksyminen, jota ihme kyllä liberaalit ja oikeisto kovasti vastustivat kansalaisen valinnanvapauteen nojaten. Onko niin, että ihmisen tulee saada valita, haluaako hän syödä vääriä ruoka-aineita ja haluaako hän sairastua niistä? Eikö ennaltaehkäisevää työtä voisi tehdä hiukan toisella tavalla ja estää haitallisten rasvojen käyttöä elintarvikkeissa? Tanskassa kielto on jo tosi asia.

Samoin hyvä oli, että kulttuurin tuominen sosiaalityön osaksi –hanke sai istunnossa hyväksynnän. Ideana on kulttuurin avulla tehtävän hyvinvointityön lisääminen Pohjoismaissa. On selvitetty, että esim. vanhustyössä ja kouluissa kulttuurilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Henkilökohtaisesti iloitsin loppuviikosta jämsänkoskelaisen Risto Räsäsen puolesta, jonka vetämä Huoma-hanke sai kuin saikin ansaitsemansa jatkorahoituksen. Kyseessä on henkirikosten uhrien auttamiseksi tehtävä tutkimustyöhanke, jonka rahoitus oli ”liipasimella”. Tähän asti olen voinut luottaa peruspalveluministeri Risikkoon pyytäessäni häneltä erityishuomiota jollekin asialle. Se pyyntö toi tulosta nytkin! Onnea Huoma-hankkeen uurastajille!