Hallituksen budjettiriihi antoi hyviä eväitä varjobudjetin laatimiseen. Budjetin tunnusluvuiksi mainitaan 153 miljoonan euron ylijäämä ja kansalaisten ostovoiman nostaminen 3,5 prosenttiyksiköllä veronkevennysten avulla. Inflaation vauhdin ennustetaan hiljenevän edellisvuodesta. Onko nyt kaikki siis hyvin?

Kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta miten tämä näkyy yksittäisen kansalaisen arjessa? Veronkevennykset ilmoitetaan annettavan tasaisesti kaikille tuloluokille. Kuitenkin prosenteilla ei kaupassa ruokaa osteta. Nimittäin veronkevennysten jälkeen esimerkiksi 4167 e kuukaudessa ansaitsevalle jää 62 euroa enemmän ja vastaavasti 1250 euroa ansaitsevalle vain 18 euroa. Tätä ei voitane sanoa pienituloisia suosivaksi veronkevennykseksi?

Eniten muutoksia ollaan tuomassa kotitalousvähennyksiin. Ylärajaa nosteraan aina 3000 euroon ja melkein kaikki kotityö kuuluu vähennyksen piiriin. Erityisesti halutaan saada ihmisiä tekemään uusiutuvan energian investointiratkaisuja kotitalouksiin. Työllistävän vaikutuksensa puolesta tämä on hyvä asia. Kuitenkin ratkaisulla tuetaan niitä kotitalouksia, joilla on varaa teettää suurempia remontteja ja rakennusinvestointeja. Kotitalousvähennyksen ongelma on se, etteivät pienituloiset voi sitä hyödyntää paljonkaan. Suora tuki uusiutuvaa energiaa suosivien järjestelmien käyttöönottamiselle olisi ollut auttavampi ratkaisu.

Hallituksen budjettiesityksessä ammatillisen koulutuksen opetuspaikkoja tullaan lisäämään 4 200 paikalla. Tämä on hyvä,  mutta ei riittävä. Paikkojen lisäys olisi tullut olla ainakin 6000 paikkaa. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen osoitettiin 20 miljoonaa, vaikka todellisia tuloksia olisi saatu aikaan vasta  60 miljoonalla. Yliopistojen osalta taas voimme jatkaa edelleen ihmettelyä, kuinka tämä uusi Aalto-yliopistoksi nimetty huippuihme saa toimintamenoihinsa yksin 13,9 miljoonaa euroa, kun taas kaikki muut yliopistot joutuvat tulemaan toimeen yhteensä vain 20 miljoonan euron toimintarahoituksella. Yliopistojen resurssit eivät käytännössä kasva, vaan niille ohjatut lisäresurssit riittävät vain kustannusten nousun kompensointiin. Tästä kuulimme selkeää sanaa myös sivistysvaliokunnan kesämatkalla Turun yliopiston edustajilta. Opiskelijat sen sijaan ovat varmasti tyytyväisiä opintotuen asumislisästä poistettavan tarveharkinnan puolesta. Nyt ei enää puolison tai vanhempien tulot vaikuta opintotuen asumislisän määrään. Opiskelijoille olisi suonut kyllä myös ateriatuen korotuksen. Ruoan hinta on viime aikoina noussut melkoisesti, ja opiskelijankin olisi hyvä syödä terveellisesti ja monipuolisesti.

Kuntien palvelutuotannon vahvistamiseksi suunnitellut toimet ovat riittämättömät. Ottaen huomioon esimerkiksi vanhustenhuollon, lapsiperheiden, terveydenhuollon ja omaishoidon tarpeet sekä vammaispalvelulain uudistamisen, erityisesti esimerkiksi vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajapalvelun aiheuttamat kustannukset, ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitetut valtionosuuksien lisäykset täysin riittämättömät.

Myös pientä eläkettä saavien asemaa olisi oikeasti parannettava. Pieneläkeläisten toimeentulo kärsii nousevien hintojen ja maksujen paineessa. Kansaneläkettä tai pientä työeläkettä saavan tuloista suurin osa menee nyt asumiseen, ruokaan ja liikkumiseen. Erityisesti paljon sairastavien eläkeläisten asema on huolestuttava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen noustua.

Tieverkkomme tulee nyt luvatulla rahoituksella rappeutumaan entisestään. Reikien paikkailuja tullaan kunnissa jatkamaan suurempien päällysteuusimisten sijaan. Budjettiesityksessä jopa pudotetaan perustien- ja radanpidon määrärahoja! On laskettu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tieverkon kunnossapitoon on saatava lisärahoitusta 150 miljoonaa ja rataverkon kunnossapitoon 80 miljoonaa euroa vuodessa. Silmiinpistävää kunnon heikkeneminen on alempiluokkaisilla teillä, päällysteissä ja silloissa. Tästä näemme jo nyt ikäviä esimerkkejä myös Jämsän seudulla. Töitä riittää edustajalla syksyn mittaan näiden asioiden ajamiseksi!