Pekka Neittaanmäki kysyi kirjoituksessaan (KSML 18.2.) olisiko Nokia säilynyt Jyväskylässä, jos diplomi-insinöörikoulutus olisi kuulunut koulutustarjontaamme. Aikanaan Jyväskylän yliopiston sijaan DI-koulutus annettiin Vaasan ja Turun yliopistoille. Neittaanmäen mielestä syynä oli tuolloin kolmen SDP:n mandaatilla peräjälkeen opetusministerinä toimineen henkilön tahtotila.

Asia kaipaa hieman selvitystä. Neittaanmäenkin olisi muistettava, että Jyväskylän yliopiston hanke nousi esiin myöhemmin kuin Vaasan ja Turun hankkeet. Elinkeinoelämän tuki Vaasassa ja Turussa oli tuolloin poikkeuksellisen vahvaa. Ratkaisut eivät kuitenkaan lopulta osoittautuneet onnistuneiksi, koska alan rekrytointipohjan pettäessä kummassakin yksikössä on tähän päivään asti ollut opiskelijoiden rekrytointiongelmia. OPM:ssä oli tuolloin vahva epäilys tekniikan alan rekrytointipohjan riittävyydestä, koska tilanne olemassa olevissa yksiköissä ja ICT-alan lukuisissa muuntokoulutusohjelmissa oli koko ajan huonontunut.

Jyväskylä on tehnyt erinomaista työtä toteuttamalla ICT-koulutustaan luonnontieteellisellä ja kauppatieteellisellä alalla, sittemmin informaatioteknologian tiedekunnassa. Yliopisto on myös onnistuneella tavalla hyödyntänyt monialaisuuttaan teknologiapohjaisen osaamisen kehittämisessä. Jyväskylän yliopistolla on ollut teknologiaosaamisen kehittämisessä myös tiivistä yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun kanssa ja yliopiston silloin ESR-rahoitteisilla ja onnistuneilla ohjelmilla saatiin hyviä tuloksia alueen teknologiaosaajien tarpeen tyydyttämisessä. Jatkossa vastaavia yhteistyömahdollisuuksia on mahdollista synnyttää Sisä-Suomen yliopistoallianssin yhteistyön puitteissa.

En allekirjoittaisi Neittaanmäen huolta siitä, että monet kokisivat Jyväskylän b-luokan yhteistyökumppaniksi ilman diplomi-insinöörikoulutusta. Sama pätee huoleen OPM:n ja Suomen Akatemian IT-alan tutkijakoulutuspaikkojen jaosta sekä strategisen huippuosaamisen keskittymistä (SHOK-ohjelmat). On todettava, että tietoteollisuusohjelman myötä oli tarpeen vahvistaa alan opettajien saatavuutta, ja opettajavoimien riittävyyden turvaamiseksi laajennukset kohdistettiin alkuvaiheessa vanhoihin tekniikan alan yksiköihin. Myöhemmässä vaiheessa mukaan tuli sitten myös laadullinen arviointi. Samoin kuin tutkijakouluissa hankerahoitus kanavoituu laadun perusteella.

DI-koulutusta ajettiin Jyväskylään aktiivisesti laajassa maakunnallisessa yhteisymmärryksessä (kansanedustajat, maakuntaliitto, yliopisto, teknologiateollisuus), mutta tehdyt selvitykset eivät tukeneet ratkaisua. Ratkaisut tehtiin hallituksessa, keskustan ollessa mukana ja koko hallituksen linjaamina.

Tuskinpa Nokian lähtö tutkintonimikkeestä on ollut kiinni. Nokiahan solmi yhteistyösuhteet viime vuoden aikana nimenomaan TTYn, TKKn ja Oulun yliopiston kanssa. Perusteltua on sanoa, että lähtöpäätös tapahtui Nokian laatuharkinnan perusteella. Emme usko, että yhtiö tässä tilanteessa katsoi vain koulutusalatarjontaa.

Tuula Peltonen
Kansanedustaja
SDP:n eduskuntaryhmän sivistysvaliokuntavastaava