13.3.2010:

Tämä viikko oli mielenkiintoinen. Maanantai-iltana eli naisen päivänä vierailin edustajakollegoitteni Huovisen Susannan ja Paloniemen Ailan kanssa Jyväskylän kristillisellä opistolla tapaamassa maahanmuuttajaopiskelijoita. Kävimme erittäin hyvän puolentoista tunnin keskustelun. Ja olenpa vaihtanut jo sähköpostiakin tuon tapaamisen seurauksena. Kovasti poliittisesta toiminnasta kiinnostuneita siellä oltiin. Erittäin hyvä asia, että nuoret ovat aktiivisia ja haluavat vaikuttaa asioihin.

Samaisena maanantai-iltana menin vielä Nokialle puhumaan perusopetuslain uudistuksesta. Monessa kunnassa ollaan jo tekemässä toimenpiteitä tulevan lain hengessä. Niin Nokiallakin. Siellä suunnitellaan erityisoppilaiden integroimista yleisopetuksen ryhmiin. Kuitenkin siellä halutaan tehdä pienryhmiä, se on hyvä asia. Täytyy vain nyt olla tarkkana sijoittamisissa, kun toisaalta opettajilta tulee viestiä, että juuri erityistä tukea tarvitsevat integroidut oppilaat aiheuttavat levottomuutta ryhmissä. Juuri tällä viikolla asiasta on puhuttu paljon MTV3:n 45 minuuttia ohjelman dokkarin takia. Siinä esiteltiin koulujen huono työrauhatilannetta. Opettajat ovat voimattomia häiriköivien lasten kanssa. Keinoja puuttumiseen on vähän. Mitenkähän tämä lain uudistus nyt tätä asiaa korjaa, jos aiotaan vain lisätä erityisoppilaita yleisopetuksen ryhmissä....? Jotkut kunnat ovat myös jo nyt kasvattaneet ryhmäkokoja...ei hyvä asia.

Olen myös saanut puhua paljon tuntijaosta. Sitä pohdimme myös omassa eduskuntaryhmässä. Opetushallituksen tuntijako työryhmä jatkaa työskentelyään taas ensi viikolla. Pian on linjausten aika. Pitää päättää, onko ruotsi edelleen pakollinen, opiskellaanko kouluissa yhä ev lut uskontoa, tarvitaanko draamakasvatusta jne. Aion järjestää aiheesta pari keskustelutilaisuutta, toisen Jämsässä ja toisen Jyväskylässä. Toivon, että niin vanhemmat kuin opettajat kiinnostuvat ja lähtevät kertomaan ajatuksiaan tulevaisuuden koulun tuntijaosta. Ajatuksista saan apua omaan työhöni työryhmässä.

Torstaina oli edessäni paluu menneisyyteen. Kävin virkistämässä muistojani ja osallistuin tangokarsintaan Jyväskylässä. Oli jännittävää... nyt karsintakisa pidettiin Ylen studiossa ja se olikin ihan hyvä juttu. Ennen kun piti aina venyä tanssiravintoiloissa pitkä ilta kisan takia. Nyt ei tarvitse kuin piipahtaa studiolla ja odotella, että laulut tulevat nettiin. Sitten 29.3. jokainen pääsee kuuntelemaan ja äänestämään suosikkiaan. Yleisö valitsee 50 ja tuomarit 50 jatkoon. Eli sata jatkaa semifinaaleihin, jotka pidetään tänä vuonna Turussa. Raisio on pudonnut pois. Ja loppukisahan on sitten heinäkuussa Seinäjoella. Olisihan se hieno homma päästä Seinäjoelle laulamaan...eikä kansanedustajia ole tainnut niissä kisoissa ennen ollakaan. :)

5.3.2010:

SDP:n mielestä maksullisuus tuhoaa koulutusjärjestelmämme arvopohjan

Kokoomuksen kansanedustaja Sarkomaa kyselee SDP:n linjaa koulutuksen maksuttomuuden suhteen. Hänen mielestään SDP on ollut esittämässä maksuja koulutetuille ja koulutukseen!

Kyllä huomaa, että edustaja on viettänyt lomailemalla edellisen viikon, eikä ole pystynyt seuraamaan valtakunnan keskustelua, tai sitten tietoisesti haluaa tajuta asioita väärin. SDP on toistuvasti kannanotoissaan tuonut esille huolen siitä, kuinka kokoomuslainen ministeriön johto tämän tästä vilauttaa esityksiä koulutuksemme muuttamisesta maksulliseksi. Ensin oli koulutusvientityöryhmän esitys lukukausimaksujen tuomisesta seuraavaan hallitusohjelmaan ja nyt toisen työryhmän esitys tuhannen euron lukuvuosimaksusta tutkinto-opiskelijoille. Kysymmekin kokoomukselta, että onko teillä oikein selvillä, mitä riveissänne puuhataan? Onko ministeri Virkkunen ministeriönsä johdossa vai johtaako sitä joku muu?

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry vaati jo tammikuisessa kannanotossaan, että mm. korkeakoulujen pääsykokeita on kehitettävä niin, että valmennuskurssien painoarvo vähenee. Huoli on yhdenvertaisuudesta koulutukseen pääsyn suhteen. Demariopiskelijat totesivat, etteivät halua pääsykoejärjestelmää, jossa rahalla voi ostaa tulevaisuuden. SDP:n eduskuntaryhmä on myös linjannut jo yliopistolain käsittelyn yhteydessä, että emme hyväksy lukukausimaksujen tuomista korkeakouluihin. Tilauskoulutusjärjestelmä on riittävä ja se koskee ryhmien tilauskoulutusta, ei yksittäisiä tutkintosuorituksia. Emme olisi halunneet lukukausimaksukokeiluakaan, mutta porvarihallitus kokoomuksen johdolla runnoi sen väkisin mukaan yliopistolakiin.

Yleviä sanoja Sarkomaalta kokoomuksen koulutuspolitiikasta. Valitettavasti käytännön toiminta kokoomukselta osoittaa päivittäin ihan toista kuin mitä puheet ovat. Toivoisin, että kokoomuslaiset lopettaisivat tämän eipäs-juupas –leikin ja kertoisivat rehellisesti, että tarkoituksena on tehdä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä business-keskus, jossa opetusta saa tulevaisuudessa enää vain maksujen voimalla. Maksa rahalla –valmistu nopeammin jne. –linja on kokoomuksen linja, josta SDP sanoutuu irti.

25.2.2010:

Eduskunnan kyselytunnilla kysyin opetusministeri Virkkuselta, miksi hän ei hyväksy Opetushallituksen pääjohtaja Lankisen esittämiä uusia mittarikehitelmiä lukioille. Virkkunen ei ymmärtänyt mistä moinen käsitys on tullut, vaikka Keskisuomalainen uutisoi asian juuri niin. Virkkunen oli todennut paneelissa, jossa hän oli yhdessä Lankisen kanssa, että viestinnän tekemät mittaukset ovat riittäviä.

Ihmettelen tätä ministerin linjausta suuresti, vaikka hän nyt kyselytunnilla toisin väittikin. Onhan kummaa, jos ministeri ei halua kehittää sellaisia mittareita, joilla voidaan mitata mm. oppilaiden hyvinvointia ja lähtötasoa. Nythän mediat vain vertailevat arvosanoja ja lukioiden järjestys tulee julki sen perusteella. Opettajat ovat arvostelleet kovin sanoin tätä mittaus- ja vertailutapaa.

Ministeri vakuutti työryhmien työstävän jälleen jotakin mittausten hyväksi. Toivotaan, että näin olisi. Medioiden suorittama vertailu ei tee mitään hyvää lukio-opetuksen kehittämiselle. Se saa opiskelijoita vaan valikoimaan kouluja sillä perusteella, mistä on saatu eniten parhaita arvosanoja. Ja se kai ei ole ainoa laadunmittari.

21.2.2010:

Opetusministeriön työryhmä sai koulutusvientistrategiansa päätökseen. Selasin esityksen läpi ja kyllä meni kylmät väreet selkäpiissä monta kertaa! En laskenut miten monta kertaa enemmän esityksessä oli business-sanastoa kuin sivistys-sanastoa, mutta kyllä business vei voiton.

SYL ja SAMOK ovat lausuneet jyrkästi ei maksujen tuomiselle yliopistoon. Nyt tämä koulutusvientistrategia kuitenkin perustuu juuri yliopistojen lukukausimaksukokeilun laajentamiselle ja juurruttamiselle pysyväksi käytännöksi. Heljä Misukan johtaman työryhmän esitykset perustelevat esteeksi koulutusviennille yliopistojen kankea lainsäädännön. Tämä tarkoittanee juuri maksullisuutta. Haluttaisiin asettaa maksut EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

SDP lausui tästä asiasta vankan näkemyksensä jo yliopistolain käsittelyn yhteydessä. Emme tule missään tapauksessa hyväksymään maksullisuuden tuomista tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa. Tilauskoulutus on jo olemassa, se saa riittää. Yksilöllisissä tutkinnoissa maksuttomuuden tulee edelleen olla perusajatus. Tämä hallitus tuntuu kuitenkin ajavan maksuja joka paikkaan. Back to Business -slogan sopii hallituksen toimintaan oikein hyvin. Ei kovin kaukana ole enää se todellisuus, jota esitimme viime eduskuntavaalien alla tv:n vaalimainoksissa. Lapsi ei menekään enää kouluun antaen omenan opettajalle, sen sijaan kourassa on 20 euronen....

Misukan työryhmän toimenpide-esityksessä oli, että seuraavaan hallitusohjelmaan otetaan osaksi lukukausimaksujen käyttöönotto yliopistoissa.

20.2.2010:

Perustuslakivaliokunta vieraili Etelä-Afrikassa Kapkaupungissa ja Johannesburgissa. Saimme kuulla maan ihmisoikeustilanteesta. Katsaus oli hyvin selventävä. Pääsimme kuulemaan jopa presidentti Jacob Zuman vastausta parlamentin debatissa.

Maassa on tapahtunut todella paljon, jos ajatellaan historian tapahtumia esimerkiksi 70-luvulta. Nelson Mandelan esimerkillinen työ ymmärretään nyt siellä paljon paremmin. Ihmisillä on kohtalaisen hyvä olla ja ihmisoikeuksien kehittyminen on ollut valtaisaa. Ei ole nimittäin vielä kovin kauan siitä ajasta, kun mustat ja valkoiset istuivat eri penkeillä bussipysäkeillä ja luonnollisesti matkustivat myös eri busseissa.

Tavattuamme useita viranomaisia ja vierailtuamme niin ihmisoikeuksien virastossa kuin oikeusasiamiehen toimistossa tuli mieleen, että ehkä siellä ollaan joissakin asioissa jopa Suomea edellä. Oikeusasiamieheltä saimme kuulla, että kantelujen käsittely hoidetaan 24 tunnin sisällä ensimmäiseen vaiheeseen, jossa asiakas saa jo jonkinlaisen vastauksen siitä, että kantelu on sisäänotettu. Samoin asian kokonaiskäsittely pyritään tekemään 4 kuukauden sisällä. Meillä jotkut asiat ovat venyneet jopa neljään vuoteen! Eli meillä on oppimista, kehittämistä ihmisoikeuskysymyksissä vielä hyvinkin paljon.