3.8.2009:

Kuntien alijäämän kattamisvelvollisuudesta luopuminen
Eduskunnan puhemiehelle

Suomen kunnat ovat viime vuosina joutuneet kovan työn ja tuskan alle. Kuntien palvelujen järjestäminen on vaikeutunut huomattavasti. Edes hyvässä hengessä ja ajassa tehdyt kuntaliitokset, seudulliset yhteistyösopimukset tai palvelurakenteiden uusimiset eivät ole pelastaneet kuntien talouksia. Joka neljäs kunta on nostamassa tuloveroprosenttiaan vielä tänä vuonna. Vähintään 20 veroprosentin kuntia on jo 52.

Kuntalakia muutettiin taloutta ja tarkastusta koskevien säännösten osalta 1.8.2006 (578/2006). Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevaa 65 § on muutettu siten, että 3 momentissa säädetään tasapainottavan taloussuunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja kertyneen alijäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla. Näitä säädöksiä on kunnissa nyt noudatettu ja tiukkoja toimenpideohjelmia laadittu.

Ymmärrettävää on, että säännöksillä haluttiin lisätä talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttää ja täsmentää kunnan talouden tasapainosääntelyä erityisesti tilanteessa, jossa kunnan kertynyt alijäämä on määrältään merkittävä. Muutosta aikaisempaan sääntelyyn on kuitenkin ehdoton tasapainovaatimus taloussuunnittelussa alijäämätilanteessa; taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Nyt kuitenkin tämä asetettu sääntely on osoittautunut tässä vaikeassa maailman taloustilanteessa liian rankaksi yhä useammalle kunnalle. Eikö oikeaa elvytystä hallituksen taholta olisi nyt luopua sääntelystä edes tilapäisesti.

Jos lain muutoksen ensisijaisena tarkoituksena on katkaista alijäämän kasvu, on moni kunta jo tehnyt palvelurakenteissaan merkittäviä muutoksia ja luopunut mm. kannattamattomista investoinneista ja kiinteistöistä. Valtuustot ovat hyväksyneet toimenpideohjelmia, joilla tulevaisuudessa palvelujen kokoaminen on järkiperäistetty talouden kannalta äärimmilleen. Kuitenkaan palvelurakenteiden uusimisen tuomia säästöjä on vaikea osoittaa euromääräisinä tässä vaiheessa. Moni toimenpide on mutu-tuntumaa ja kuitenkin se aiheuttaa moninkertaisen työmäärän kuntien henkilöstölle muutenkin vaikeassa tilanteessa. Nyt valtion olisi näytettävä vastaantuloa ja annettava aikaa palvelujen toteuttamiseksi.

Hallitus on luvannut tukea kuntia huonon taloustilanteen hetkellä. Eikö nyt olisi korkea aika toimia, jotta kunnat pystyisivät järjestämään peruspalvelunsa ilman henkilöstön lomautuksia ja näiden aiheuttamia vaurioita pitemmällä aikavälillä. Omassa kunnassani Jämsässä on jo päätetty henkilöstön lomautuksista ja tämä tarkoittaa mm. opettajien lomautusta, jolloin opetusryhmiä joudutaan yhdistämään ja näin vaarannetaan välittömästi oppilaan perusoikeus saada opetusta joka päivä. Myös erityisopetus kärsii, koska kunnan erityisopettajat ovat korvaamassa lomautettuja opettajia kyläkouluilla. Ei näin voi kunnan palveluja järjestää.

Myös vanhustenhoidossa on jo nyt jouduttu tekemään siirtotoimenpiteitä lomautusten takia, jotka aiheuttavat vaaratilanteista hoidollisesti. Yhä useampi vanhus joutuu odottamaan hoitopaikkaa sairaalan käytävillä tai kotonaan. Mm. kotihoidossa on henkilöstövajetta huomattavan pitkällä ajalla. Näinkö Suomen hallitus haluaa hoitaa vanhuksensa jättämällä heidät oman onnensa nojaan odottelemaan parempia aikoja?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kuntien taloustilanteita helpotettaisiin? Ja aikooko hallitus luopua edes tilapäisesti kuntien alijäämän kattamisvelvoitteesta, jotta peruspalvelut voitaisiin turvata kuntalaisille?

Helsingissä 5 päivänä elokuuta 2009
Tuula Peltonen /sd

3.8.2009:

Keskisuomalaisessa kerrottiin tänään, kuka kansanedustajista bloggaa eli pitää blogia ja kuka ei. Minut oli luokiteltu ns. ei pitävien -sarjaan ja tästä sitten lähetin palautetta uutispäällikkö Lehdolle. Olen kyllä blogiini kirjoittanut, joskin en tykkää ihan jokahetkisiä toimiani sinne kirjoitella. Kuulema blogistani ei käynyt selville ajankohdat ja toimittajat eivät jaksa lukea sisällöistä, milloin juttu on kirjoitettu. No nyt lupaan lisätä päivämäärät aina blogitekstini alkuun, niin tiedetään, milloin teksti on synnytetty.

Kesäaikaan ei ole kai tarkoituskaan olla netissä tai blogissa kaiken aikaa, mutta tosia asia on sekin, että työarkena ei ole välttämättä aina aikaa tehdä sitä tekstiä sinne blogiinkaan. Jos päivittäin aikoo kirjoittaa, se vaatii jo ajan järjestämistä sille omalle paikalleen ja se ei ole helppoa. Yön tunneiksihan se menee sitten.

Blogin kirjoittaminen on mielestäni ihan ok juttu, jos sinne kirjoittelee kansanedustajan työhön liittyvää asiaa, en perusta ns. henkilökohtaisten asioiden kertomisesta niinkään. Meidän työmmehän se on se, jota tulee seurata. Sen takia olenkin itse halunnut blogissani kertoa mm. kirjallisista kysymyksistäni, joita olen hallitukselle jättänyt. Nytpä puuttuukin parit kysymykset, jotka täytyy tänne laittaa luettavaksi. Samoin poliittista keskustelua on hyvä kommentoida oman blogin kautta.

Valtiovarainministeriön julkaisema budjettiesitys kaipaisi myös kommentointia. Sitä varmasti tällä sivullani seuraavaksi tulossa...

27.7.2009:

SDP:n puoluevaltuuston pj, ex-kansanedustaja ja ministeri Jouni Backman on esittänyt, että kuntia tuettaisiin vaikeassa taloustilanteessa luopumalla alijäämän kattamisvelvoitteesta tilapäisesti. Tämän suuntaista ajatusta tarvittaisiin, jotta kunnat pystyisivät järjestämään palvelujaan edes jollakin tavalla.

Olen itse painiskellut Jämsän kunnallisessa päätöksenteossa valtuuston puheenjohtajana ja välillä tuntuu, että keinot kyllä loppuvat täysin. On todella tympeää havaita, että edessä ei ole enää muuta kuin veroprosentin nostot ja henkilöstön lomautukset! Eihän kunta voi kaikkia palvelujakaan lakkauttaa! Onhan vanhukset hoidettava, lapset opetettava ja sairaat otettava vastaan hoitoon! Tarvitaan ihmisiä tekemään näitä töitä, tarvitaan palveluja kuntalaisia varten. Sitä vartenhan kunnat ovat olemassa.

Tämä kaikki pakote suuriin leikkauksiin mm. Jämsän kaupungissa tulee nyt juuri valtion taholta tulleesta paineesta kattaa ylijäämä ennen vuoden loppua. Kaupunginjohto ei muuta laulua enää osaakaan kuin "mustatakkiset miehet ja kunnan haltuunotto valtion taholta". Kaikki nämä toimet voitaisiin miettiä uusiksi, jos valtion taholta annettaisiin ns. rauhoittumisaika ja vietäisiin pois pakko alijäämän kattamisesta. Uskon, että kunnilla olisi halua se nyt kuitenkin ajan kanssa hoitaa, kun tässä on hädän keskellä jo kaikkea yritetty. Pelkohan ilmeisesti on se, että kunnat jatkaisivat ns. ylivarojensaelämistä ja valtiolla ei varat enää riittäisi tilannetta korjaamaan.

Toivonkin nyt totisesti ja taidankin tästä laittaa vetoomusta kuntaministerille kirjallisen kysymyksen muodossa ennen budjettiriihen alkua, että kuntien alijäämäkattamispakosta luovuttaisiin tilapäisesti. Annettaisiin väljemmät mahdollisuudet toimia ja saada kunnan talous hallitusti kuntoon. EI niin, että kaikkein heikoimmat; vanhukset ja lapset säästötoimista kärsisivät.

22.7.2009:

Koko kesän lehdistössä on puitu vaalirahoitusta. Olinpa itsekin vastaamassa Ylen kansanedustaja haastattelussa aiheeseen keskustan Anne Kalmarin kanssa. Keskustahan tämän ruljanssin oikeastaan aloitti, tahtomattaan. On selvää, että jos paljastuu yhteyksiä liike-elämän edustajien tahoilta ja ne voidaan vielä kytkeä erinäisiin kauppakeskushankkeisiin, niin kohuhan siitä nousee. Nyt keskustan edustajat sitten ovat vaatimassa muidenkin avauksia, kun itsellä kävi käry. Eihän se näin mene!

SDP on varmasti valmis avaamaan rahoitustaan enemmän heti kun Tarastin toimikunnan työnä valmistuu hyväksyttäviä yhteisiä pelisääntöjä. Emme halua pelata keskustan pelisäännöillä käryn käydessä vaan yhteisillä pelisäännöillä.

Viime päivinä on myös eri medioilta tullut kyselyjä vaalirahoituksen avaamisesta. Olen vastannut niihin hiukan ihmetellen, että mitä oikein tarkoitetaan. Olen oman vaalirahoitusilmoitukseni oikeaan aikaan antanut ja siinä eritellyt eri tahoilta tulleen tuen. Tein sen jo silloin, vaikka sitä ei vielä edes niin tarkasti vaadittu. Yritystukea itselläni ei ole kuin 400 e ja nykylainsäädännön turvin sen antajaa ei tarvitse julkistaa. Yksittäiset tukijat ovat antaneet 20-100 euroon, jotka on koottu könttäsummaksi vaalirahoitusilmoituksessa. Näidenkään tukijoiden nimiä ei tarvitse nykylainsäädännön mukaan julkistaa. Eletäänpä sen mukaan.

22.7.2009:

Opetusministeri Virkkunen esitti, että kouluihin voitaisiin harkita uskontotietoa evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen tilalle. Olen itse valmistunut opettajankoulutuksesta sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon opettajaksi. Olen myös niitä molempia opettanut. Itse asiassa ennen kansanedustajuuttani vastasin Jämsän alakoulujen elämänkatsomustiedon opetuksesta.

Uskontotieto otetaan esille aika ajoittain, vähän kuin koulujen alkamisajan ja päättymisajan käsittely. Kuitenkin vanhassa totutussa halutaan loppupeleissä pysyä. Luulen, että tässä uskontotiedon asiassa on ihan hyvä näin myös.

Lukiolaisten liitto ilmoitti hyväksyvänsä uskontotiedon uskonnon tilalle ja lukion kohdalla sen hyväksyisin minäkin. Yleissivistävän oppilaitoksena lukiossa voitaisiin perehtyä uskontotiedossa maailmanuskontoihin kaikessa rauhassa, kun oma vakaumus on jo yleensä hallinnassa. Olen itse evankelisluterilainen enkä näe mitään haittaa siinä, että kouluissa tätä uskontoa opetetaan. Haluan kuitenkin, että rinnalla on koko ajan elämänkatsomustieto, joka antaa mahdollisuuden elämän katsomukselliseen tarkasteluun ilman varsinaista vakaumusta. Yleensä lapset muodostavat oman käsityksensä vasta teini-iän jälkeen, harva tietää vielä alakoulussa omaa vakaumustaan muuta kuin tottumuksesta ja kodin kasvatuksesta.

Elämänkatsomustieto on erittäin hyvä oppiaine opettaa myös suvaitsevaisuutta ja erilaisten uskontojen ja vakaumusten ymmärrystä. Sitä meidän kouluissamme tarvitaan tänä päivänä ja tulevaisuudessa.