20.2.2010:

Perustuslakivaliokunta vieraili Etelä-Afrikassa Kapkaupungissa ja Johannesburgissa. Saimme kuulla maan ihmisoikeustilanteesta. Katsaus oli hyvin selventävä. Pääsimme kuulemaan jopa presidentti Jacob Zuman vastausta parlamentin debatissa.

Maassa on tapahtunut todella paljon, jos ajatellaan historian tapahtumia esimerkiksi 70-luvulta. Nelson Mandelan esimerkillinen työ ymmärretään nyt siellä paljon paremmin. Ihmisillä on kohtalaisen hyvä olla ja ihmisoikeuksien kehittyminen on ollut valtaisaa. Ei ole nimittäin vielä kovin kauan siitä ajasta, kun mustat ja valkoiset istuivat eri penkeillä bussipysäkeillä ja luonnollisesti matkustivat myös eri busseissa.

Tavattuamme useita viranomaisia ja vierailtuamme niin ihmisoikeuksien virastossa kuin oikeusasiamiehen toimistossa tuli mieleen, että ehkä siellä ollaan joissakin asioissa jopa Suomea edellä. Oikeusasiamieheltä saimme kuulla, että kantelujen käsittely hoidetaan 24 tunnin sisällä ensimmäiseen vaiheeseen, jossa asiakas saa jo jonkinlaisen vastauksen siitä, että kantelu on sisäänotettu. Samoin asian kokonaiskäsittely pyritään tekemään 4 kuukauden sisällä. Meillä jotkut asiat ovat venyneet jopa neljään vuoteen! Eli meillä on oppimista, kehittämistä ihmisoikeuskysymyksissä vielä hyvinkin paljon.

11.2.2010:

Jälleen se tuli todistetuksi. Hallitus elää täysin "pihalla" todellisuudesta. Kyselytunnilla yritimme saada valtiovarainministerin kertomaan, miten yliopistojen tilannetta tullaan auttamaan. Onhan nyt jo Oulun yliopisto ilmoittanut yt-neuvottelujen alkamisesta. 1600 henkilöä odottelee polvet tutisten, kenelle käsky lähteä käy. Ja opetusministeri vain hehkuttaa kuinka hyvä yliopistolakiuudistus olikaan.

Mielenkiintoista on sekin, että yliopistolain uudistuksen yhteydessä Virkkunen lupasi, ettei valtion tuottavuusohjelman henkilöstövaateet kosketa uusimuotoisia yliopistoja. Miten kävikään? Taisi olla vain keksitty lupaus muiden joukossa! Nyt Oulu on pulassa ja tiedossa on, että muita tulee perässä. Samoin entinen opetusministeri Sarkomaa vakuutti eräässä lehtihaastattelussa, että tuottavuusohjelma on hirvittävä asia, se ei saa vaikuttaa yliopistoissa. Toisin kävi.

Maakunnissa tilanne on vaikea. Yliopistot hakevat ulkopuolista rahaa hattu kourassa erilaisin keräyksin ja uhraavat aikaa siihen melkoisen paljon. Onko tämä tiedeyliopistojen tehtävä? Kerätä rahaa? Keksiä kampanjoita rahan keräämiseksi? Mielestäni yliopistojemme tehtävä on tutkimuksen ja tieteen tuottaminen, uuden luominen, innovoiminen ei pelkkä rahan kerääminen. Kierteestä on kuitenkin vaikea päästä irti. Jyväskylässä on kasassa vasta 1,9 milj., ollaan vielä kaukana 10 miljoonan tavoitteesta. Eikä hyvältä näytä muuallakaan, Oulusta nyt puhumattakaan. Menot ovat kasvaneet ja perusrahoitus ontuu. MItä muuta siitä voi seurata kuin ongelmia. Ja hallitus vain hyssyttelee, että kaikki on hyvin....:(

6.2.2010:

Kiiltokuvakampanjointi jatkuu median tuella

On ollut melkeinpä hellyttävää lukea, millä yksimielisyydellä Suomen media on asettunut puhemies Niinistön tukijaksi puhemiesäänestyksen tulosten jälkeen. Ehkäpä ainoastaan Maaseudun Tulevaisuuden Korhonen ja Uutispäivä Demarin Peltonen ovat kirjoittaneet asioista niiden oikeilla nimillä. Muut ovat yhtyneet siihen surunvalitteluketjuun, kuinka ilkeät kansanedustajat nöyryyttivät puhemiestä, koska eivät hyväksy tämän rajuja uudistuksia eduskunnan taloudenpidossa.

Tosiasiassa ne kansanedustajat, jotka valitsivat äänestyslippuunsa jonkun muun nimen tai tyhjän paperin, antoivat mielipiteensä puhemiehen tavasta hoitaa asioita. En usko, että kukaan kansanedustajista pistää hanttiin niitä toimenpiteitä, joita hallinnonuudistus on tuonut. Yhtä lailla porukassa haluaa olla virkamiehet toteuttamassa yhdessä sovittuja asioita. Syyt nurinaan ovat jossain ihan muualla. Ja ne eivät istu oppositiossa pelkästään, yhtä lailla tyytymättömyyttä on ollut hallitusryhmissä.

Odotin mielenkiinnolla puhemiehen esiintymistä Ykkösaamussa lauantaina.  Toimittaja yritti tivata kovasti, mistä puhemiehen mielestä kapina johtuu. Niinistö ei selkeästi vieläkään ollut ymmärtänyt syitä, vaan toisteli omaa tapaansa johtaa taloutta tiukalla otteella. Hänen mukaansa eduskunnan arvovalta kasvaa, jos päättäjät osaavat hoitaa ”oman pihansa kuntoon”. Tämän sanoessaan hänen pitäisi nähdä asiassa myös oma johtajuusvastuunsa. Jos hän ei johtajana ole hoitanut tehtävää hyvin, on aika miettiä omia toimintatapoja. Nyt selvästikään hän ei halua edelleenkään sitä tehdä.  Riittää kun kansan suosio kasvaa ja kiiltokuva säilyy. Sitä tukee parhaiten myötäelävä media.

 29.1.2009

TIEDOTE: Eduskunnan Sivistysvaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet vaativat pienten erityisryhmien toiminnan turvaamista

Sivistysvaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat Tuula Peltonen, Ilkka Kantola ja Pauliina Viitamies vierailivat tiistaina Jyväskylässä Haukkarannan koulussa sekä keskiviikkona Jämsässä ammattiopistossa ja Vitikkalan koulussa.  Haukkaranta on valtion erityisoppilaitos ja siten osa valtakunnallista palvelukeskusjärjestelmää.  Vitikkalan koulussa on 15 yleisopetuksen sekä kahdeksan erityisopetuksen luokkaa. Koulussa toimii myös Starttiluokka, joka on oppimisvalmiuksia kehittävä pienluokka. Jämsän ammattiopistossa kansanedustajia kiinnosti ammattistarttiluokan toiminta.

 26.1.2009:

TIEDOTE: Koulutuksen arviointitoiminta on keskitettävä

Parasta kokonaisuuden kannalta olisi yhdistää neuvostojen toiminta ja keskittää yhteinen sihteeristö Jyväskylään

Eduskunnan Sivistysvaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet esittävät koulutuksen arviointitoiminnan keskittämistä yhteen neuvostoon. Arviointineuvoston toimintaa valmistelee ja toimeenpanee Koulutuksen arviointisihteeristö, joka toimii Jyväskylän yliopiston erillislaitoksena.