8.1.2010:

Pakkanen paukkuu Keski-Suomessakin ihan kunnon lukemissa. Sen verran kovaa oli keli loppiaisena, että maakuntaviesti piti peruuttaa. Se olisi hiihdetty Jämsänkosken hiihtokeskuksessa, ihan meikäläisen naapurissa. No odotamme sitten helmikuun 7. päivää, josko kelit rauhottuisi ja pääsisimme hiihtämään ja jakamaan palkintoja onnellisille voittajille.

Lehdissä on käyty keskustelua siitä, onko maakuntaviestin ajankohta oikea. Loppiainen on kieltämättä pakkasen vaaravyöhykkeessä melko yleisesti. Samoin jonain vuonna lunta ei ole ollut vielä riittävästi. Nyt oli lunta kyllä, mutta pakkasta liikaa. On esitetty, että ajankohtaa siirrettäisiin suosiolla tammikuun lopulle tai helmikuun alkuun. Kieltämättä tuntuisi järkevältä, jos sillä vältyttäisiin tältä soutamiselta ja huopaamiselta. On kovaa koota talkoojoukkoja kahteen kertaan täyteen valmiuteen. Talkootyöllähän nämä viestit hoidetaan. Jämsän seudulla paikalliset urheiluseurat olivat tehneet hyvää työtä jo tähän ensimmäiseen yrittämään ja valmius oli hyvä. Nyt joukot joudutaan kokoamaan uudestaan helmikuulle. Mutta sehän onnistuu ihan varmasti.

Kansanedustaja Oiva Kalliokumpu esitti viime viikolla jossakin iltapäivälehdessä, että eduskunta pitäisi kutsua koolle pohtimaan Suomen sisäistä turvallisuutta Sellon ampumistapauksen johdosta. Yhdyn täysin Kalliokummun huoleen asiasta, mutta näen, että tämä asia ei kiirehtimisellä parane. Hyvä olisi pohtia, miten sisäistä turvallisuutta parennettaisiin, se on totta. Ehkä tarvitsemme samankaltaisen sisäpoliittisen turvallisuusselonteon kuin saamme nyt jo parin vuoden välein ns. ulko- ja puolustuspoliittisen turvallisuusselonteon. Käytännössähän tämä turvallisuusselonteko on pohtinut myös sisäpoliittisia ongelmia, mutta väkisinkin ulkopoliittiset ja puolustukselliset kysymykset ovat vieneet täyden huomion ja sisäinen turvallisuus on jäänyt vähemmälle. Asioita pitää pystyä kehittämään tässäkin mielessä.

1.1.2010

Arvostettu presidenttimme Tarja Halonen puhui taas kerran hyvä uudenvuoden puheen. Hän sanoi asiat juuri niin kuin ne ovat tai niiden tulisi olla. Olen täysin samaa mieltä presidentin kanssa siitä, että perustuslakimme on vielä liian nuori, jotta sitä pitäisi tällä kokemuksella mennä muuttamaan. Porvarihallitus on nyt jostakin saanut päähänsä kuitenkin sitä muuttaa ja tätä taistelua tulemme vielä jatkamaan. Toivottavasti porvarit eduskunnassa kuuntelevat presidenttimme sanoja tarkasti ja ottavat niistä opikseen.

Halosen puhe oli niin hyvä, että se onneksi pelasti viikonvaihdetta ministeri Pekkarisen populististen lausuntojen jälkeen. Pekkarinen on vihdoin ihan itse keksinyt, että varakkaita voisi verottaa jopa enemmän. Hän puhuu raippaverosta, jonka vaikutus valtiontalouteen olisi kuitenkin marginaalinen, kyseessä olisi enemmänkin yhteiskuntamoraalisesti vahvistava teko hänen mukaansa.

Kaikkihan me tiedämme, että näillä puheilla Pekkarinen vahvistaa vain omaa kilpeänsä juuri sopivasti pääministeri ilmoitettua kepun puheenjohtajuudesta luopumisestaan. Pekkarinen haluaa Vanhaseksi Vanhasen paikalle ja silloin on kaikki kansan mieltä ylentävät lausumat tarpeellisia. Mauri tulee ja pelastaa Suomen tilantaen. Voisi Maurilta kysyä, miksei näitä ajatuksia voinut liittää mukaan jo silloin, kun porvarihallitus ruopi hallitusohjelmaansa? Miksi ensin lähdettiinkin vain keventämään suurituloisten verotusta ja maksatettiin lamaa heikko-osaisilla? No sehän on tietysti porvarihallituksen päämäärä! Muustahan siinä ei ole kysymys.

Mauri olisi voinut jo kauan sitten kysäistä SDP:n ryhmästä vinkkejä näihtä ulostulojaan varten. Olisimme jo aikoja sitten voineet kertoa hänelle näitä samoja ajatuksia, joita hän nyt ulos latelee. Mutta ideathan ovat hyviä vasta sitten, kun ne ovat mukamas itse keksittyjä....:)

No joulun aikaan on hyvä mahtua erilaisia ajatuksia sulateltavaksi kinkun lomassa. Kyllä tämäkin tästä ohi menee. Ja tietysti, jos tuota verotusta saataisiinkin muuttumaan SDP:n linjausten mukaiseksi, niin ei paha ollenkaan!

1.1.2010

Joulun aika on sujunut ihan kotosalla perheen kesken. Lunta on ainakin tullut siihen malliin, että hiihtämään pääsee mukavasti. Ja meillähän on tässä ihan kotinurkissa pian loppiaisena ne maakuntahiihdotkin. Toivottavasti tuo pakkanen ei kipua liian koviin lukemiin, jotta kisat voidaan viedä läpi, nyt kun luntakin on kiitettävästi.

Tähänkin jouluun liittyi surusanomia. Espoon kauppakeskus Sellon ampumisvälikohtaus oli ilmeisesti erään parisuhteen ongelmien kärjistymä ja vaati mukaansa surullisesti myös sivullisia uhreja. Tapaus on järkyttänyt suomalaisia ja haluan myös itse ilmaista osanottoni kaikille tapahtuman osallisille.

Pääministeri Vanhanen oli maininnut surunvalitteluissaan, että käsiaseiden määrään tulee Suomessa pystyä puuttumaan. On varmasti hyvä nimenomaan puuttua siihen, miten saisimme luvattomien aseiden määrän tippumaan. Tämäkin Sellon tapaus tehtiin luvattomalla aseella. Aselain uudistus eduskunnassa jumiutui. Saamme sen eteemme nyt kevätkaudella. Olen edelleen sitä mieltä, että nykyinen vuodelta 1998 oleva aselakimme on erittäin hyvä. Muutoksia tarvitaan lähinnä juuri käsiasepuolelle. Luvanhankintaan ja harkintaan on hyvä lisätä resurssointia ja sitähän on jo tehtykin poliisin toimesta. Nyt olisi hyvä kerätä poliisipiireistä hyviä käytänteitä, jottei kaikkea tarvitsisi keksiä uudelleen. Myöskään lääkärit ja terveyskeskukset eivät tarvitse lisätöitä enää aselupien muodossa.

Meidän tulisi ennen kaikkea keskittyä pohtimaan niitä syitä, jotka aiheuttavat näitä traagisia tapahtumia. Niin Myyrmannin, Jokelan, Kauhajoen kuin nyt tämä Sellonkin tapaus ovat aiheutuneet siitä, että ihmisen mieli on jostakin syytä järkkynyt ja käyttäytymistä ei ole voinut enää itse hallita. Joistakin näistä tapauksista tiedämme myös, että tekijä ei ollut saanut psykiatrista apua, silloin kun olisi sitä tarvinnut. Näihin meidän tulee puuttua ja laittaa uudistuksia ja rahaa. Ihmiset tekevä näitä tekoja, eivät mitkään aseet yksin.

Useissa puheenvuoroissa tämän Sellon tapahtuman jälkeen on toistettu sitä, että pitäisi vain elää arkea eteenpäin eikä juuttua turvattomuuteen, joka ehkä tämmöisten tapahtumien jälkeen tulee väkisinkin mieleen. Näin on. Lastemmekin kannalta on parasta, että kohtaamme arjen ja elämän normaalisti ja katsomme eteenpäin, vaikka surulliselta tuntuukin. Meidän on myös hyväksyttävä se tosi asia, että mielenterveysongelmia on ympärillämme ja emme voi suojata itseämme tai toisiamme koskaan niin hyvin, ettemmekö joutuisi näitä kuulemaan, näkemään tai jopa itse kokemaan. Mutta meidän päättäjien tulee pystyä tekemään kaikki voitavamme näiden ongelmien hoitamiseksi. Ihmisten arjen elämän kuntoon saattamiseksi. Siinä on tarpeeksi haastetta tulevan vuoden päätöksenteolle.

15.12.2009:

Arvoisa puhemies! Opetusministeri Sarkomaa iloitsi taannoin yliopistolain uudistamisen yhteydessä siitä vapaudesta ja liikkumatilasta, joka yliopistoille vuonna 2010 avautuu. Ministeri myös korosti, että yliopiston olomuodosta riippumatta valtio takaa kaikkien yliopistojen perusrahoituksen, ja tätä samaa linjaa ovata jatkaneet ministeri Virkkunen ja hallituskumppanit. No, uusi laki todellakin avasi uusia näköaloja monialaisten sivistysyliopistojen rahoitukselle. Nämä näköalat olivat kyllä suuri pettymys uuden yliopistolain hyväksymisen jälkeen. Valtion budjettilain ulkopuolelle siirtyessään yliopistot ovat kohdanneet monia uusia menokohteita. Näin ollen olisikin ihmeellistä, jos valtiovarainvaliokunta ei olisi huolissaan rahoituksen ongelmista.

Eräs esimerkki yliopistojen uudesta arkitodellisuudesta on jo täällä paljon puhuttu yliopistoja koskevan tuloverovapauden poistaminen. Taloudellisesti suuri merkitys muun muassa Helsingin yliopistolle tästä muutoksesta on niiden harjoittaman apteekkitoiminnan muuttuminen veronalaiseksi. Tämä on tuomassa 5,5 miljoonan euron verorasituksen. Aikaisemmin Helsingin yliopiston verovapaus on toteutunut niin, että apteekin tuloksesta laskennallisen yhteisöveron määrä 26 prosenttia tuloutettiin kokonaisuudessaan suoraan Helsingin yliopiston rahastoille, eli kyseessä ei ollut oikeastaan verovapaus.

Arvoisa puhemies! Kompensaatiota verolisäyksiin on nyt luvattu valtion talousarvion kautta keräämällä puuttuva osa kunnilta yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla, eli lasku tästä langetetaan kuntien maksettavaksi. Silti yliopistoille ei vielä luvata kompensaatiota kiinteistöverojen muutoksesta johtuvasta noin 1,3 miljoonan euron suuruisesta menojen kasvusta. Tämäkin tarkoittaa noin 7 miljoonan euron tulojen vähentymistä, joka vastaa Helsingin yliopistossa oikeustieteellisen tai teologisen tiedekunnan vuotuista budjettirahoitusta.

Toinen ikävä ja paljon puhututtanut esimerkki on yliopistojen työnantaja- ja työttömyysvakuutusmaksua koskeva hallituksen esitys. Menot yliopistoille olisivat vuosina 2010-2011 vuositasolla noin 10,5 miljoonaa euroa, ja tämä tarkoittaisi vuonna 2010 noin 40 miljoonan euron menoa vuoden 2009 alun palkkasummalla laskettuna. Hallitus ei tähänkään syksyn aikana mitään ratkaisua ole löytänyt, vaan synnytettiin kahta seuraavaa vuotta koskeva poikkeuslaki, jossa työnantajamaksuja väliaikaisesti pienennetään. Nyt maksajiksi ovat joutumassa Työttömyysvakuutusrahasto ja edelleen palkansaajat ja työnantajat. Täytyy kysyä, tämäkö on hallituksen kantamaa vastuuta yliopistouudistuksesta ja tasavertaisen rahoituksen turvaamisesta.

On erittäin välttämätöntä, että näihin asioihin puututaan nyt pysyvillä keinoilla. Ensi vuosi tai sitä seuraava ei riitä. On löydettävä pysyvä ratkaisu niin, että yliopistojen perustoiminta voidaan turvata, ja niin, että kaikilla yliopistoilla on tasavertaiset toimintamahdollisuudet. Se tulee tehdä välittömästi nostamalla yliopistojen perusrahoitusta työttömyysvakuutusmaksuja vastaavalla summalla. Se oli yliopistouudistuksen yhteydessä kaikkien lakiesitystä eteenpäinvievien ylin tavoite. Voidaan kysyä nyt hallitukselta näiden esitysten pohjalta, näinkö kauan nämä lupaukset kestivät.

Toinen asia, johon talousarvion yhteydessä on hyvä puuttua, on jo täälläkin tänään mainittu perusopetuslain muutos, joka puhututtaa kovasti. Kyseessähän on erityisopetuksen muuttaminen. Puhutaan tehostetun tuen antamisesta erityisopetuksen sijaan ja varhaisesta puuttumisesta. Lakiesityksen mukaan tämä perusopetuslain muutos on kustannusneutraali. Sinne on ohjattavissa 15 miljoonaa euroa. OAJ on kuitenkin laskenut, että esimerkiksi 2 tuntia tukiopetusta per oppilasryhmä maksaa yhteensä 82 miljoonaa euroa, 2 tuntia osa-aikaista erityisopetusta per oppilasryhmä maksaa 82 miljoonaa euroa. Pedagoginen selvitys, joka kuului tähän lakiesitykseen, maksaa 4 miljoonaa euroa, henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, jotka kuuluvat tähän esitykseen, tekevät 11 miljoonaa euroa, oppilashuollon kustannukset ovat yhteensä 61 miljoonaa euroa ja luokkakoon pienentäminen 105 miljoonaa euroa. Täällä pyydettiin vähän aikaa sitten oppositiolta lukuja, kun me keskustelimme ryhmäkokojen pienentämisestä. Tässä on nyt muutamia esimerkkilukuja siitä, mihin pitäisi varautua, jotta oikeasti tämä perusopetuslain muutos saataisiin hallitusti tehdyksi. Nyt tässä asetetaan tämän asian kannalta kyllä kunnat erittäin ikävään tilanteeseen, koska on toimittava ja tehtävä näitä muutoksia periaatteessa ilman mitään kustannuksia, ja miten se nyt sitten onnistuu, sitä voimme jokainen itse tykönämme miettiä.

16.12.2009:
Arvoisa puhemies. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnan alalta haluan tuoda esille ympäristöystävällisen investointipolitiikan ja laajakaistayhteyksien toimivuuden. Ykkösasiaksi tulisi nyt mitä pikimmiten nostaa perusväylänpidon riittävä rahoitus sekä ympäristön kannalta tarpeelliset uudet ratahankkeet. SDP:n vastalauseessa on esitetty 74 milj. euroa lisäystä perusväylänpitoon. Tämä on ehdottoman tärkeä vaatimus ottaen huomioon nykyisen väylien kunnon ja korjaustarpeen.  Liikennevaliokuntakin on vaatinut jopa 200 miljoonan euron tasokorotusta.

Eräs uusista tukea tarvitsevista ratahankkeista on Jämsä-Lahti oikorata, jolla luotaisiin huomattava parannus koko välille Oulu-Kuopio-Jyväskylä-Jämsä-Lahti-Helsinki. Tämä ratahanke on saanut jo paljon tukea ja huomiota maakuntien liiton ja ratahallintokeskuksen taholta. Keski-Suomen liitto on juuri päättyneessä maakuntahallituksen kokouksessaan päättänyt käynnistää esiselvityksen nopean ratayhteyden rakentamisesta Jyväskylästä Helsinkiin. Maakuntahallitus myönsi hankkeelle 35 000 euroa eli kaksi kolmasosaa selvityksen kustannuksista. Yhden kolmanneksen maksaa Päijät-Hämeen liitto. Tarkoitus on selvittää karkealla tasolla mm., missä rata kulkisi ja paljonko ja millaista liikennettä radalla olisi sekä radan rakentamisen kustannukset ja vaikutukset.

 Nopean junayhteyden tarpeesta on käyty julkista keskustelua ja esille on noussut tavoite lyhentää Jyväskylän ja Helsingin välistä matka-aikaa nykyisestä noin kolmesta tunnista alle kahteen tuntiin. Myös teollisuuden ja kaupan raidekuljetusten lisäämistä on pidetty tärkeänä. Uutta ratayhteyttä on myös pidetty merkittävänä maakunnan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn sekä kuljetusten taloudellisuuden ja ympäristönäkökohtien kannalta.

 
Nyt tarvittaisiinkin aikataulutus ja suunnitelma myös valtion budjettiin sekä tietysti rahat rakentamiselle. Elän siinä uskossa, että tämä ratahanke sijoitetaan vielä tulevien vuosien budjettiin.

Arvoisa puhemies. Laajakaistahankkeiden osalta voidaan todeta, että tekemistä vielä riittää. Hallituksen tavoitteena oleva 2015 kaikille kansalaisille ulottuva laajakaistaverkko tuntuu vielä utopistiselta. Onhan esimerkiksi kotikuntani Jämsän alueella useita alueita, jonne laajakaistayhteys ei vielä ulotu. Tämä ei herätä kansalaisissa luottamusta yhteiskunnassamme tasavertaisuuden toteutumiseen.

Siksi tämän asian kanssa on edettävä ripeästi. SDP:n vastalauseessa onkin vaadittu 2,5 milj euroa lisäystä valtakunnalliseen laajakaistahankkeeseen. Myöskin television näkyvyyden kanssa taistellaan edelleen monilla alueilla. Digita on yrittänyt korjata tilanteita kuntoon, mutta edelleen saan useita puheluita vuoden aikana siitä harmista, joka kansalaisille aiheutuu television kanavien näkymättömyydestä. Mediamaksusta on vaikea edes keskustella, jos kanavat näkyvät vain joka toinen päivä. Budjetissa olisi ollut hyvä olla varausta myös televisiokanavien näkyvyyden